Ruissalon vesiosuuskunnan varsinainen kokous 24.5.2018

Ruissalon vesiosuuskunnan varsinainen kokous

Aika: TORSTAI 24.5.2018 klo 18 alkaen

Paikka: Ruissalon kylpylä, kabinetti Priki

Kokouksen alussa tarjotaan kahvi/tee ja leipä.

TARJOILUN MITOITTAMISEKSI PYYDETÄÄN ILMOITTAMAAN OSALLISTUMISESTA PUHEENJOHTAJALLE.

SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa

2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen (liite 1)

3) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta (osuuskunnan kirjanpitäjä Hanna Vuojärvi)

4) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta

6) päätetään ylijäämän käyttämisestä

7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot

8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen

9) valitaan tarvittaessa tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja hänelle toiminnantarkastajan sijainen

10) määrätään, miten kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan

11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat:

– urakoinnin ja jatkosuunnittelun tilannekatsaukset
– muut keskusteluun ehdotettavat asiat

Osuuskunnan asioihin kannattaa tutustua etukäteen nettisivuillamme.

Ohjeita maaliskuu 2018

Kun runkoviemäri on valmis ja pumppaamosäiliö asennettu, kiinteistönomistajan tulee huolehtia sähkön tuomisesta pumppaamolle ja kiinteistön liittämisestä uuteen pumppaamoon.

Osuuskunta on pyytänyt sähköasentaja Jani Eloa (0504117009) olemaan yhteydessä kiinteistönomistajiin ja tarjoamaan sähkötyön suorittamista. Näin siksi, että Elo tuntee laitteistomme ja hallitsee asiat. Toki sähkökaapelin talokytkennän ja linjan pumppaamolle voi teettää muullakin sähköurakoitsijalla. Joka tapauksessa varsinaisen pumpun paikoilleen asentamisen ja sähkökytkennän pumpulle tekee Elo 3-4 vaiheessa pääurakoitsija Kylänpään laskuun ja 2-vaiheessa kiinteistönomistajan laskuun, koska Rantalan kanssa tehty sopimus ei kata pumpun käyttöönoton sähkötyötä.

Kiinteistön liittämisen uuteen pumppaamoon kiinteistönomistaja teettää omaan laskuunsa joko osuuskunnan urakoitsijalla tai muulla valitsemallaan urakoitsijalla. 2-vaiheen urakoitsija Ilkka Rantala ja 3-4-vaiheen urakoitsija Kauko Kylänpää. Katso yhteystiedot

Osuuskunta huolehtii ja maksaa kaikki työt runkoviemärin ja pumppaamon osalta (kts. poikkeus edellä 2-vaiheessa). Tämä sisältyy alv-vapaaseen liittymismaksuun. Omistaja saa laskelman työn kustannuksista kotitalousvähennystä varten siltä osin, kun työtä on tehty kiinteistön tontilla.

Joillekin kiinteistöille tulee kaksi pumppaamoa. Silloin osuuskunta teettää myös toisen pumppaamon asennuksen ja tarpeellisen viemäröinnin. Tämä laskutetaan kiinteistönomistajalta erikseen alvillisena todellisten kustannusten mukaan. Työn osuus voidaan vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Vesiliittymä tulee osalle kiinteistöistä. Osuuskunta tuo vesijohdon aina rakennukselle asti ja asentaa etäluettavan vesimittarin. Vesiliittymän hinta on 3 000 €, joka kattaa runkoverkon rakentamisen virtausmittarikaivoineen viemäriverkon myötä pumppaamolle asti sekä kiinteistökohtaisen vesimittarin asennuksineen. Pumppaamolta vesimittarin asennuspaikkaan vedettävän tonttijohdon todelliset kustannukset laskutetaan erikseen kiinteistön omistajalta, koska em. 3 000 € liittymismaksu ei kata näitä kustannuksia. Osuuskunnan vuosikokous kesäkuussa 2017 edellytti, että vesiliittymät myydään alvillisena palveluna ja niiden rakentamisen tulee olla osuuskunnan liiketoiminnan suhteen kannattavaa. Nämäkin kustannukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia työn osalta.

Vastaan mielelläni kysymyksiin.

terv. Turkka Tunturi

VVV = Viemäriä, Vettä ja Valokuitua

Helmikuussa 2016 kahdeksan ruissalolaista huvilanomistajaa perustivat Ruissalon vesiosuuskunnan.

Perustajajäsenet olivat:

Mari Aallos-Ravenna (Villa Carlo, 41),
Juhani Andersson (Villa Ekars, 15), hallituksen jäsen
Maritta Antoniazzi (Wärkin torppa, 38b),
Jussi Kiuas (Synvillan 42b),
Juha Koski (Rauha, nyk. Villa Hilpelä, 40b), hallituksen jäsen
Jorma Leivonen (Lindars I, 66),
Susanna Raittinen (Villa Solhem, 38), hallituksen varajäsen
Turkka Tunturi (Villa Berghorn, 40), hallituksen puheenjohtaja

Jo vuoden 2015 aikana suunnittelutoimisto SKT Suomi Oy oli laatinut Turun kaupungin tilauksesta Ruissalon jätevesihuollon yleissuunnitelman, joka tulikin sitten olemaan pohjana osuuskunnan toteuttamille hankkeille. Yleissuunnitelmassa saari oli jaettu neljään toteuttamisvaiheeseen, jotka näkyvät oheisesta karttapiirroksesta. 1. vaiheen eli Pikku-pukinpromenadin alueen suunnittelu käynnistyi keväällä 2016 SKT Suomi Oy:n toimesta.

Toimenpidelupa byrokratian rattaissa

Syksyn 2016 aikana saatiin monimutkainen lupaprosessi viedyksi läpi kaupungin ja valtion viranomaisviidakossa. Piti hakea toimenpidelupaa ja puunkaatolupaa rakennusvalvonnalta, poikkeamislupaa Ely-keskukselta sekä sijoituslupaa, kaivuulupaa ja tienalituslupaa Kiinteistöliikelaitokselta. Prosessin aikana tarvittiin ympäristötoimialan lausunto, sopimus Vesiliikelaitoksen kanssa, naapureiden kuuleminen ja maankäytön lupa osuuskuntaan kuulumattomilta. Lupaprosessi kesti neljä kuukautta ja sitten piti vielä saada ennalta-aloittamislupa rakennusvalvonnalta, ettei tarvinnut enää odottaa lupien lainvoimaisuutta ylimääräistä kuukautta. Lyhyesti sanottuna aivan hirveä byrokraattinen prosessi, jonka aikana tunsi olevansa puoliksi rikollisella asialla, vaikka tosiasiallisesti ollaan toteuttamassa lakisääteistä jätevesihuoltoa, jonka tavoitteena on luonnon kuormittumisen vähentäminen.

Kun vihdoin päästiin kaivuuvaiheeseen tammikuussa 2017, asiat alkoivat edetä nopeasti ja laadukkaasti. Urakkasopimus oli tehty jo syksyllä Maanrakennus Ilkka Rantala Oy:n kanssa, jolla on paljon kokemusta saman tyyppisten hankkeiden toteuttamisessa. Oleellisen tärkeää hankkeen toteuttamisen kannalta oli, että TurkuEnergian kanssa saatiin yhteistyösopimus, jonka pohjalta voitiin jakaa kustannuksia osapuolten kesken. Samoihin kaivantoihin viemäriputkien kanssa asennettiin kaapeliputket tulevia sähkön maakaapelointeja varten. Muutaman vuoden tähtäimellä TurkuEnergia voi näin luopua vaikeasti huollettavista ilmajohdoista Pikku-pukintien ja -promenadin alueella. Samalla kaivuutyöllä saatiin tuoduksi myös kaupungin painevesi muutamille huviloille, jotka olivat vielä olleet kaivoveden varassa.

Tällainen hanke on varsin kallis kiinteistönomistajille, koska mitään taloudellista apua ei kaupungilta saada. Päinvastoin, lupaprosessin läpivienti konsulttien avustamana kaikkine lupamaksuineen ja viranomaismaksuineen aiheuttaa tuhansien eurojen turhat lisäkustannukset. Liittymismaksu paineviemäriin on 14.400€, minkä lisäksi kiinteistönomistaja joutuu vielä teettämään omalla tontillaan liitos- ja sähkötöitä vähintään 1.000-2.000€:n edestä. Olemme kuitenkin päätyneet tähän paineviemäriratkaisuun, koska se on ekologinen ja pitkällä tähtäimellä pysyvä, varma ja vaivaton.

Vaiheittain edetään ripeästi

2. vaiheen eli saaren koilliskärjen osalta jouduimme todella kiireiseen aikatauluun, kun Turun Seudun Osuuspankin hankkimalle entiselle TPS:n kiinteistölle ja Alfons Håkansin omistamalle vanhalle telakka-alueelle tuli saada toimiva jätevesihuolto ennen kesää. Vaikka lupaprosessi käynnistettiin jo joulukuun 2016 alussa ja sitä pyrittiin kaikin keinoin nopeuttamaan, päästiin kaivuutöihin vasta maaliskuun alussa. Aikataulu muodostui tosi kriittiseksi, kun kaivuutyöt sijoittuivat pääosin perustetuille luonnonsuojelualueille, joilla sai työskennellä vain 15.4. asti. Urakoitsija venyi siinä, missä viranomaiset takeltelivat ja työt saatiin lopulta viedyksi läpi määräaikaan mennessä. Vähemmän kiireelliset osiot 2. vaiheesta eli Osuuspankilta pohjois-rantaa myöden Villa Ekarsiin ja Rauhalaan sekä telakalta etelärantaa myöden Ruissalon kartanon suuntaan jäävät tehtäväksi ensi syksyyn ja talveen. Luonnonsuojelun kannalta haastavimmat kohteet olivat 2. vaiheessa paasihiippasammalen esiintymisalue Osuuspankin tiehaaran pohjoisen puolisilla rinteillä ja toisaalta viitasammakoiden elinalueet rannan tuntumassa telakalta länteen. Jälkimmäisen osalta on poikkeamisluvan käsittely edelleen kesken Ely-keskuksessa ja uutta hakemusta valmistellaan parhaillaan.

Vuodenvaihteessa 2016-17 pidetyssä ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa päätettiin ottaa hallituksen työskentelyyn mukaan Osuuspankin edustajana kiinteistöjohtaja Vesa T. Rantanen ja lainopillista asiantuntemusta tuomaan Tapio Vuojärvi (Villa Coira, Ruissalo 19). Osuuskunnan kirjanpitäjäksi hallitus on valinnut Hanna Vuojärven (Villa Coira, Ruissalo 19).

Valokuitua katvealueille

2. vaiheessa rakennetaan viemäröinnin ja sähköputkituksen lisäksi myös valokuitukaapeliverkkoa osalle kiinteistöistä. Dataoperaattorit eivät ole innostuneet verkon rakentamiseen, koska asiakkaita on varsin harvakseltaan. Siksi kiinteistöjen omistajat joutuvat kustantamaan kaapeloinnin ja kytkimet kokonaan itse. Sen hintalappu tulee olemaan vähintään 2.500-3.500€ kiinteistöä kohti.

3. vaiheeseen kuuluvat Kasvitieteellisen puutarhan pohjoispuoliset alueet, mutta siellä kiinnostus osuuskunnan palveluihin on ollut erittäin niukkaa. Siksi parhaillaan suunnitellaan Rauhalan kytkemistä 2. vaiheeseen pohjoisrannan tuntumaan upotettavan viemäriputken avulla.

TurkuEnergian aloitteesta on otettu nopeasti suunnitteluun mukaan 4. vaiheen Honkapirtin-Ajatinluodon alue. Siellä myös suuri osa huvilanomistajista on osoittanut kiinnostusta ja tavoitteena on päästä tekemään kaivuutyöt ensi talven aikana. Niin ikään 4. vaiheeseen kuuluva Toivonniemen-Tenholan alue on ollut pohdinnassa, mutta Ulapalle kuuluvan yksityisen paineviemärin käytöstä ei ole vielä saavutettu yhteisiä näkemyksiä.

Kuuvan alue haastava kohde

Kuuvan alue on osuuskunnan koko toiminnan näkökulmasta mittavin hankekohde. Siellä on varsinkin itärannalla aina golfkentältä Kuuvannokkaan asti kiinnostus paineviemäriä kohtaan ollut laajaa. Alueen kaivuulinjoja on jo alustavasti kartoitettu. Linjat päästäneen toteuttamaan pääosin mantereella ja rannan tuntumassa. Myös länsirannalla on muutamia huviloita, joiden omistajia paineviemäri kiinnostaa, mutta siellä joudutaan toteuttamaan hanke pääosin mereen laskettavalla runkoputkella, josta pistohaarat vedetään huviloille.

4. vaiheen osalta suunnitteluprosessi on tilattu SKT Suomi Oy:ltä ja tarkoitus on saada lupaprosessi käyntiin heti lomien jälkeen elokuussa. Urakka voidaan kilpailuttaa syksyllä ja käytännön kaivuutyöt ajoittuisivat joulukuusta 2017 huhtikuulle 2018. Uusia viemäröintikohteita näyttää 4. vaiheessa olevan yli 20 kappaletta. Suuri osa kuuvan alueen huviloista on kesäveden varassa. Siksi on järkevää vetää nyt samassa kaivuuhankkeessa myös vesijohdot ympärivuotista käyttöä ajatellen. Myös sähkön maakaapelointi tullee Kuuvan alueelle toteutumaan laajasti.

Näiden neljän vaiheen lisäksi Ruissalossa on vielä pienempiä alueita ja yksittäisiä huviloita, joiden osalta viemäröinnin toteutusta pohditaan jatkossa huvilaomistajien tarpeiden mukaisesti.

Osuuskunnan varsinainen kokous on 6.6.2017. Siellä valitaan hallitukseen uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Hallituksen kokoonpano todennäköisesti painottuu jatkossa 2., 3. ja 4. vaiheiden suuntaan. Kuuvan alueelta on jo nyt ollut aktiivisena toimijana Aleksi Lundèn, joten häntä ehdotettaneen uudeksi hallituksen jäseneksi. Samassa kokouksessa on tarkoitus linjata osuuskunnan toimintaa siten, että painevesiverkon ja valokuituverkon tuottaminen olisivat arvonlisäverollista liiketoimintaa.

Turussa 31.5.2017
Turkka Tunturi
Ruissalon vesiosuuskunta
hallituksen puheenjohtaja